Menestyvät naiset

Tiedättekö niitä somen, blogien ja lehtien kauniita, menestyviä, rikkaita, mukavia, onnellisia ja tyyniä naisia, joilla on kauniit kodit, suloiset lapset ja hyvännäköinen mies?

Niitä, jotka ovat vaativassa huippuduunissa, kasvattavat tasapainoisia lapsia, kehittävät itseään uutta opiskelemalla ja uusia harrastuksia kokeilemalla, urheilevat päivittäin, rauhoittuvat teekupposten äärellä, istuvat tunteja kahviloissa, matkustavat koko ajan eksoottisissa maissa työkseen ja vapaa-ajalla, pitävät yllä parisuhteensa kipinää mitä mielikuvituksellisimmalla tavoilla, sisustavat kauniita koteja, hoitavat rikkaruohottomia puutarhojaan, purjehtivat kesäisin, käyvät brunsseilla talvisin, hehkuvat luonnollista kauneutta myös ilman meikkiä, ovat täysillä läsnä siellä missä ovat, hoitavat pitkäaikaisia ystävyyssuhteitaan, pukeutuvat klassisen kauniisti mutta omaperäisesti, syövät vain luomuruokaa ja ovat aina lukeneet kaikki uusimmat romaanit?

Minä olen heille kateellinen. Vaikka kuinka yrittäisin järjellä perustella itselleni, että kaikki se ei voi olla totta eivätkä he kaikkia asioita pysty tekemään viikoittain eivätkä edes joka kuukausi, en usko itseäni. Niin he sanovat ja siltä se kuvissa näyttää. Pakkohan sen on olla totta.

Minä olen vain ihan tavallisessa asiantuntijatyössä, jossa päivät ovat 6-14 -tuntisia ja vapaapäivät voi pääasiassa viettää. Mutta en silti ehdi tavallisina viikkoina muuta kuin hoitaa välttämättömät kotityöt, muutaman parvekekukan, koirat, vähän liikuntaa ja joskus joitakin ihmissuhteita. Yleensä en mitenkään hehku luonnollista kauneutta vaan iltaisin makaan lukemassa kirjaa kukikkaissa yöhousuissani joko tukka märkänä tai likaisena. Meidän parisuhteen kipinää hoidetaan suukoilla eikä illallisilla. Jos joskus harrastan enemmän liikuntaa, en ehdi harrastaa opiskelua. Jos opiskelen, en ehdi tehdä mitään muuta. Enkä ainakaan ikinä arkisin pysty istuskelemaan tunteja jossain teehuoneella joogatunnin jälkeen miettimässä, mihin suuntaan haluan elämääni kehittää. Ja jos jostain syystä suorittaisinkin tuota kaikkea, en todellakaan olisi hauska, ystävällinen ja hyväntuulinen vaan kireä, väsynyt ja äkäinen.

Eikä minulla ole edes yhtään lasta, jolla olisi omat harrastukset ja elämät ja mielipiteet ja vaateet.

Sen on pakko olla niin, että joko nuo naiset valehtelevat, he tekevät noita asioita korkeintaan kerran vuodessa, heidän miehensä tekee osa-aikatyötä tai heillä on tosi paljon rahaa ja palkattuja apulaisia. Niin sen on pakko olla, muuten en ala mitään!