Meillä on ollut jo ensimmäinen riita vauvaan liittyen. Tarkoitan siis tietysti ensimmäistä liittyen tähän nimenomaiseen vauvaan, jota kuvittelen odottavani. Yleisesti ottaen meillä on ollut kamalan monta riitaa vauvoja koskien. Erityisesti ottaen meillä oli paljon riitoja koskien viime syksyn vauvaa. Mutta tämä mahdollinen uusi vauva on nyt korkannut myös oman riitasammionsa.
Riitelimme hyvin ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin lapsen yliopisto-opinnoista ja niiden maksamisesta. Mieheni on aivan varma, että tätä maata ja koko maailmaa uhkaa valtava katastrofi eikä mikään tai kukaan ole siltä turvassa. Minäkin pelkään sitä. Mutta en ole asiasta yhtä varma. Mieheni varmuuteen liittyy myös varmuus siitä, että yliopistoon ei pääse juuri kukaan enää kahdenkymmen vuoden päästä – eikä ainakaan kukaan ilman rahaa. Siksi hän haluaa alkaa säästää rahaa tulevan lapsemme tuleviin yliopisto-opintoihin. Nyt. Tai itse asiassa jo eilen, sillä nekin rahat, jotka ollaan jo säästetty, olisi hyvä laittaa tätä asiaa varten jemmaan.
Hän ei kuulemma aio hankkia lainkaan mitään lasta, jos näin ei menetellä.
Arvaatte, ettei riitaa olisi tullut, jos olisin ollut samaa mieltä. En vain kyennyt näkemään itseäni juoksemassa joka päivä töissä pelkästään siksi, että optio lapsesta saa option koulutuksesta.
Mutta yhden yön yli kestäneen riidan jälkeen saimme asian puhuttua ja nyt meillä on yhteinen säästösuunnitelma. Tai ainakaan minä en niin kovasti puutu mieheni säästösuunnitelmaan. Aina kannattaa antaa riidan hautua yön yli, sillä ei kukaan aamulla enää jaksa riidellä. Sanokaa minun sanoneen näin.
Lisäksi olemme riidelleet myös lapsen hoitamisesta, kasvattamisesta, minun kotona olostani, vanhempiemme suhteesta lapseemme ja sen sellaisesta pienestä, mutta ne on saatu sovittua saman vuorokauden aikana. Sellaisiahan ei oikein edes riidoiksi lasketa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti