Katkera ämmä

Minun omatuntoni on alkanut kolkuttaa, sillä tämä blogi on täynnä kurjia ja ikäviä ja katkeria asioita.

Pahoitteluni teille lukijoille, että te joudutte tutustumaan pelkästään tähän katkeraan puoleeni. Ymmärrän, ettei auta asiaa vakuutella, että blogini ja kotini ulkopuolella olen tullut tunnetuksi nimenomaan hyväntuulisuudestani, ystävällisyydestäni, herttaisuudestani, avoimuudestani ja mitä näitä nyt on. Esimerkiksi asiakkaiden keskuudessa tämä katkera puoleni ei pilkahdakaan. Ainakin toivon niin.

Mutta ehkäpä juuri siksi on joskus päästettävä vähän höyryjä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että pääasiassa mieheni ymmärtää minua. Ja ymmärtää senkin, että olen välillä ihan h*tin katkera ämmä, josta ei saa ulos kuin kyynisyyttä ja epätoivoa. Eikä hän pelkästään ymmärrä vaan myös rakastaa.

Mutta onhan se epäreilua, että tämä blogi on pelkkää katkeraa puoltani. Minun pitäisi varmaan vastapainoksi kerätä tuohon sivuun jokin hyvän mielen blogien lista, johon voitte mennä katselemaan ja kuulostelemaan elämän ihania asioita sen jälkeen, kun olette myrkyttäneet mieltänne täällä!

Ja voittehan te lohduttautua ajatuksella, kuinka kivaa on, että minä ainakaan en ole sellainen ämmä kuin se yksi katkera blogin pitäjä on. Onhan sekin jonkinlaista vertaistukea.